perjantai 29. heinäkuuta 2016

Puolet petäjäistä


Vuosina 1867-1868 koettiin Suomessa suuri nälänhätä, katastrofi joka vei hautaan noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä. Jo edeltävinä vuosina sato oli ollut huono, mikä enteili maatalousvaltaisella alueella pahaa. Varsinaisena nälkäkeväänä 1867 luonto näytti menneen Haapavedellä sekaisin - toukokuussa Erkin päivän aikaan hanget kantoivat hevosta ja vielä kesäkuussa Pyhäjoki oli jäässä. Seuraavana talvena kuolema alkoi toden teolla korjata satoa. Pahimpana päivänä siunattiin hautaan yli kolmekymmentä kuollutta. Haapaveden silloisesta 4500 asukkaasta nälkä ja taudit veivät hautaan kaikkiaan yli seitsemänsataa henkeä.

Vaitiniemi-Uusitalon sukuseuran juhlassa 13.8. pidän esitelmän, jonka aiheena on nälkä. Samaan aiheeseen palaan vielä 16.3.2017 Haapavedellä Jokihelmen opiston luennolla. 

Leivän puuttuessa ihmiset käyttivät ravinnokseen kaikenlaisia luonnonantimia aina sienistä jäkäliin ja pettuun. Tässä muutama tuon ajan lehdistä poimittu ohje hätäruokaan.

Robert Wilhelm Ekmanin maalaus Tiggarfamilj vid landsvägen
Wikimedia Commons


Luurokka


Luissa on paljo ruoka-ainetta, jota meidän maassamme hukkaan menetetään. Naulasta luita saadaan oikein laittamalla, yhtä paljo rawinto-ainetta kun 4:stä naulasta lihaa. Tawallisesti keitetään luurokka seuraavalla tavalla: 

Rikkimurrettuja luita keitetään kannellisessa padassa 7 tahi 8 tiimaa. Sitte siiwilöitään rokka, yhtä paljo wettä pannaan sekaan ja tämä seos keitetään uudestansa. Kryyniä, juurikasvia, sieniä ja muuan paistettu, hienonnettu sipuli (lööki) pannan sekaan. Ennen tulelta otettua seotetaan se ruis- taikka ohra-jauhoilla, taikka niitten puutteessa kangas- tahi peuranjäkälä- taikka myös rahkasammalen-jauhoilla.

Luita käypi silläki lailla sulaaminen, että ne pannaan weden kanssa laseerattuun kiwi-astiaan, joka leipomisen jälkeen asetetaan uuniin tarkasti peitettynä, ensin paperilla, joka sidotaan tartaisiin kiini, sitte sopiwalla, uurretulla kannella. Jos sellaista kantta ei olisi, liisteröitään taikinalla partaat visusti. Astia saapi sitte seisoa uunissa aina seuraawaan päiwään asti, jolla ajalla luut likoawat ja sulawat hyväksi, woimakkaaksi rokaksi, jota sitte woipi muilla aineilla, mitä talosta löytyy, maustuttaa. Sulamatta jääneitä luita taidetaan toisen ja kolmannenki kerran käytellä samalla tawoin. Tämä uunissa sulattaminen ei maksa puuta eikä waivaa.

Ohra
Wikimedia Commons


Ohranolki-juoma


Ohran oljista saadaan awullista juomaa, jos niitä keitetään wedessä ja keitos seotetaan tawallisella mallasjauho-imellyksellä. Olkien pitää kumminki olla riihessä kuiwatut, joka on sentähden erittin muistutettawa, ettei kukaan hallawuosina, kun ohrien usein ei puidakaan, tekisi juomaa riihessä käyttämättömistä oljista ja luulisi koko neuwoa tyhjäksi, koska juomanteko sillä lailla ei menesty.

Peuran- eli poronjäkälät


Hiedasta puhtaaksi seulotut ja muutenki puhdistetut peuran-jäkälät keitetään kahdessa wedessä, puoli tiimaa kummassaki, kiehauts-wesi kaadetaan pois ja raikasta wettä holwataan päälle, jossa laitos saa olla muutamia tiimoja. Sitten otetaan se astiasta ulos, kuiwataan ja jauhetaan jauhoiksi.

Islanninjäkälä
Wikimedia Commons


Jäkäläleiwän leipominen


Yhdestä leiwiskästä rukiisia jauhoja, yhdestä leiwiskästä peuranjäkälä-jauhoja ja yhdestä leiwiskästä Islannin jäkäliä tehdään leipää seuraawalla tawalla:

Ruisjauhoista laitetaan kahdella kannulla wettä tawallinen juuri, jonka pitää saada hywästi hapata ja nousta, jolla ajalla puhdistetut Islannin jäkälät keitetään ja pannaan kahdeksaantoista kannuun wettä kiehumaan kahtena tahi kolmena tiimana paksuksi puuroksi eli liiwaksi, jonka tehtyä puuro pannaan jäähtymään. Sittenkun liiwa on jäähtynyt haaliaksi, sotketaan se jo mainittu juuri-hapos siihen ynnä yhden osan kanssa ruis- ja peuranjäkälä-jauhoja, ja jätetään niin kahdeksi vuorokaudeksi happanemaan, jolla ajalla wieläkin yksi osa niitä toisiinsa seotettuja jauhoja sotketaan sekaan. Illalla ennen leipomista wanutetaan taikina jauhojen jäännöksellä, ja jauhoista jätetään ainoastaan sen werran jälelle, mitä leipomiseen tarwitaan. Tarpeeksi asti suoloja sekä kuminoita maun ja warain mukaan pannaan taikinaan.

Tämä leipä on leiwottawa hienoiksi kakuiksi ja paistettawa kowassa uuni-lämpimässä - ja saadaan yllämainituista jauho-määristä 2 leiwiskää 15 naulaa kuiwaa ja kuohkiata leipää. Leipää, jossa waan on 1/4 osa rukiisia juhoja, leiwotaan saman ohjeen mukaan.

Yhdestä osasta ohraisia, yhdestä osasta peuranjäkäläjauhoja ja yhdestä osasta Islannin jäkäliä, puuroksi eli liiwaksi keitettyinä, saadaan niinkutsuttua rieskaa siten, että jauhot, toisiinsa seotettuina, sotketaan liiwaan, panemalla wähän suoloja sekaan, ja menetellään sen kanssa muuten niinkuin käymättömän ohra-leiwän kanssa. 


Lähteitä ja lisää lukemista: